Keväällä 1948 Suomen pääministerinä oli kommunisti Mauno Pekkala ja sisäministerinä kommunisti Yrjö Leino, Hertta Kuusisen aviomies. Valtiollinen poliisi Valpo ja Liikkuva poliisi olivat myös kommunistijohdossa. Tsekkoslovakiassa kommunistit olivat kaapanneet vallan helmikuussa 1948 ja Suomessa alkoi tihkua huhuja samantapaisen kaappauksen valmistelusta.
Maaliskuussa puolustusvoimat tehosti asevarikkojen vartiointia ja aloitti liikekannallepanovalmistelut. Liikkuvan poliisin asevarasto siirrettiin turvaan Suurkirkon kryptaan. Presidentin suojelemiseksi päävartion vahvuus kolminkertaistettiin.
Sisäministeri Yrjö Leino poistuu takaoven kautta eduskunnasta 29.4.1948. Toukokuussa hän joutui eroamaan. "Tsekkoslovakian tie on meidänkin tiemme", julisti Hertta Kuusinen maaliskuussa 1948.
Lauantaina 10.4.1948 eräs pääesikunnan upseeri otti yhteyttä 30-vuotiaaseen kapteeni Lauri Reunalaan, joka oli 1944-1947 palvellut puolustusministeriössä ja pääesikunnassa, mutta ollut jo vuoden siviilissä rakennusliike Otto Wuorio Oy:n konttoripäällikönä.
Lauri Reunala kapteenin univormussa (toinen oikealta) Otto Wuorio Oy:n juhlassa Seurahuoneella. Toukokuussa 1947 hän siirtyi siviiliin Otto Wuorion konttoripäälliköksi.
Tehtävä oli luottamuksellinen ja salainen. Reunalan pitäisi yrittää päästä Pasilan konepajan metallityöväen kokoukseen Vallilan työväentalolle seuraavana päivänä, sillä siellä voisi saada lisää tietoja kaappaussuunnitelmista. Pääpuhujaksi odotettiin Valpon päällikön puoliso Mirjam Vire-Tuomista.
"Metallimies" Reunala 1940-50-lukujen vaihteessa.
Työväentalon ovella vahtimestarit tarkastivat jäsenkortin. - Minä odotin tungosta, heilautin jotain korttia ja painuin sisälle. Olin pukeutunut huomiota herättämättömäksi ja istuin takanurkkaan, kertoi Reunala myöhemmin.
Parin tunnin päästä Valpon varajohtaja Kivilahti alkoi liikkua yleisön joukossa, jolloin Reunala sanoi vieressään istuneille piipahtavansa tupakalla. Oli parempi lähteä ennenkuin olisi viety, sillä Kivilahti tunsi hänet asekätkentäjuttujen yhteydestä.
Heti kokouksesta lähdettyään Reunala kertoi kuulemansa tiedot pääesikuntaan ja eduskuntaan. Seuraavana päivänä armeijan valmiustilaa nostettiin.
Jalkaväenkenraali Aarne Sihvo, Puolustusvoimain komentaja 1946-1953.
Jännittynyt tilanne jatkui vielä parin viikon ajan. Pesidentti Paasikiven, Puolustusvoimain komentaja Aarne Sihvon ja Helsingin poliisikomentaja Gabrielssonin määrätietoiset toimet aiheuttivat kuitenkin niin paljon hajaannusta kommunistien johtoportaassa, että vallankaappaushanke tyrehtyi huhtikuun loppuun mennessä.
Sotaveteraani-lehdessä 2/2016 on historioitsija Ohto Mannisen yksityiskohtainen kuvaus tästä vallankaappausuhasta ja sen aiheuttamasta valtiollisesta hälytystilasta.
Lauri Reunala kirjoitti itsekin näistä tapahtumista artikkelin, joka julkaistiin Uudessa Suomessa 20.10.1989.
Kuvat: Wikipedia Yrjö Leino, Erkki Aho blogspot, Reunala perhealbumit, Wikipedia Aarne Sihvo.
(25.4.2016 AR)