Sukuretki 9-11.6.2011 Tallinnaan ja Tarttoon
Kuvat ja teksti Aarne Reunala.
Matkapoikien bussi kokosi matkalaiset torstaina Lahdesta, Hyvinkäältä ja Helsingin rautatieasemalta. M/s Starilla päästiin kauniissa kesäsäässä parissa tunnissa Suomenlahden yli Tallinnaan. 
Sieltä jatkettiin Tarttoon, jossa yövyttiin. Perjantaina tutustuttiin Tarttoon ja iltapäivällä palattiin Eiveren kartanon kautta takaisin Tallinnaan. Monet kävivät Wallenberg-esityksessä oopperassa. Lauantaina oli vapaata aikaa ja kaupunkiertoajelu, jonka jälkeen palattiin M/s Superstarilla illaksi Helsinkiin.
Kuvien yhteydessä on myös retkellä kuultu mölysammakon ääninäyte Tartosta.
Matkareitti 9-11.6.2011.
Parissa tunnissa päästiin Tallinnan satamaan. Leena Taimela-Helenius ja Bengt Helenius nousemassa turkoosiin Matkapoikien bussiimme.
Bussimme oli tilava, korkea ja mukava.
Sukuseuran puheenjohtaja Jukka Skyttä oli matkanjohtajana ja selosti retken ohjelman.
Tallinna - Tartto maantien varrella näkyi paljon keltaista. Maija-Liisa Pitkänen kertoi sen olevan Idän pitkäpalko, joka on tullut Viroon venäläisten mukana. Kuljettajamme Jori Paananen näkyy peilissä.
Idän pitkäpalko.
Pekka Skytällä oli tarjolla "Skyttäin sukkuu" lakkeja, pyyhkeitä ja t-paitoja.
Helle suosi koko matkan ajan. Tarttoon saavuttua vilvoiteltiin terassilla. Vasemmalta Martti Lumio, Jukka Skyttä, Tuula Lind, Tuija Oikari, Aarne Reunala.
Majoituimme hienosti remontoidussa Barclay-hotellissa Tarton keskustassa.
Hotelli oli Neuvostoliiton aikaan ollut armeijan käytössä ja kenraali Dudajev, myöhemmin Tsetsenian presidentti, työskenteli siellä 1987-1991.
Liha- tai kalapäivällinen oli tarkkaan tilattu, joten tarpeen tullen annoksia vaihdettiin. Maija-Liisa Pitkänen, Martti Lind, Tuula Lind, Esa Pitkänen, Tuija Oikari.
Ruokailun jälkeen selvitettiin, kuinka moni oli kiinnostunut lintu- ja luontoretkestä illalla.
Ilmatsalun luonnonsuojelualueella 10 km Tartosta nähtiin muiden muassa harmaahaikaroita ja kuultiin rastaskerttusia, satakieliä, luhtakerttusia ja ruisrääkkä. Vuokko Skyttä, Tuija Oikari, Ritva Kyyriäinen, Maija-Liisa Pitkänen, Esa Pitkänen.
Entisistä kalalammikoista kuului outoa kurnutusta ja mölyämistä - mölysammakkoja. 
Esa Pitkänen hiipi äänitallentimen kanssa sammakoiden lähelle. Viereistä nappia painamalla voit kuunnella minuutin ajan mölysammmakoiden outoa kurnutusta, räähkimistä ja vaakkumista. Taustalla on välillä lintujakin: pikkuvarpunen, töyhtöhyyppä, pensaskerttu ja satakieli.
Ääni avautuu uuteen ikkunaan, joten sitä kuunnellessa voit palata tähän ikkunaan jatkamaan kuvien katselua.
Mölysammakko on Euroopan suurin sammakko, joka hävitettiin Suomesta 1960, mutta vuonna 2008 Turun Ruissalosta löytyi uusi kanta.
Korkeasta lintutornista oli hyvät näkymät.
Tartossa on paljon hienoja patsaita - tämä sateenvarjo-suihkulähde kaupungintalon edessä.
Itsenäisyyssodassa 1918-1920 kaatuneiden muistoksi pystytetty Tarton vapaudenpatsas.
Perjantaina 10.6 oli opastettu kiertokäynti Tartossa.
Retkemme pääkohde: Johan Skytten muistomerkki Tarton Toomemäellä.
Skytän sukua Tarton yliopiston perustaja Johan Skytten muistomerkillä. Karjalan Skyttiin ei kuitenkaan vielä ole tiedossa sukuyhteyttä.
Puheenjohtaja Jukka Skyttä ja kenraalikuvernööri Johan Skytte.
Ala-Säiniön Skytät Johan Skytten vierellä.
Toomemäellä on Viron kansallisrunoilija Kristjan Jaak Petersonin (1801-1822) patsas.
K.E von Baer oli aikansa huomattavin tiedemies, embryologian kehittäjä, geologi ja antropologi. Hänen polvelleen ylioppilaat kiipeävät vappuna.
Johan Skytte perusti Tarton yliopiston vuonna 1632.
Vuonna 1965 oli sensaatio, kun presidentti Kekkonen piti yliopiston juhlasalissa puheen viron kielellä.
Juhlasalin seinä ylhäällä on kauniin vaaleanpunainen.
Yliopiston ullakolla on säilytetty karsseri, jonne opiskelijat suljettiin rangaistukseksi päiväksi tai jopa pariksi viikkoksi.
Yliopiston kauniissa pienssä museossa on antiikin veistosten kipsikopioita. Seinämaalaukset on kopioitu Pompeijista.
Sukuseura luovutti standaarin Tarton yliopistolle. Sen vastaanotti mainio oppaamme, kirjastonhoitaja Ester Aja.
Paluumatkalla Tallinnaan poikkesimme kahville Eiveren kartanoon.
Suomalaisperhe oli kunnostanut kartanon, joka jonkin aikaa sitten oli siirtynyt japanilaiseen omistukseen. Kartanossa on majoitustiloja ja vieressä golfkenttä.
Tallinnan Pyhän Birgitan (Piritan) naisluostari perustettiin 1400-luvun alussa. Venäjän armeija hävitti sen 1575.
Vuonna 2006 avatussa taidemuseo Kumussa on upea kokoelma Viron taidetta.
Kuvanveistäjä Villu Jaanisoon veistoshuone.
Kauniilla kesähelteellä laiva oli mennen tullen täpötäynnä.
Tallinnan kirkontornit jäivät taakse aurinkoisen kesäillan sinessä.
(20.6.2011)