Skyttien retkellä 16.6.2018 riitti ihmeteltävää Mustilan arboretumissa eli puulajipuistossa. Oppaaksemme olimme saaneet metsänjalostuksen emeritusprofessori  Peter Tigerstedtin, jonka isoisä A.F. Tigerstedt perusti puiston vuonna 1902. 

Mustila on Suomen vanhin ja suurin arboretum. Se sijaitsee parikymmentä kilometriä Kouvolasta Helsingin suuntaan, sopivasti matkalla Kouvolan Karjalaisille kesäjuhlille. 

Arboretumin tarkoituksena on tutkia löytyisikö maailmalta puulajeja, jotka kasvaisivat täällä paremmin kuin kotimaiset puulajimme. Mustilan vanhimmat puut on istutettu ympäri maailmaa kerätyistä siemenistä yli sata vuotta sitten. Puulajeja on lähes 250. 

Metsäpuiden lisäksi Mustilaan on istutettu paljon koristepuita ja -pensaita. Polkujen varrella on levähdyspaikkoja, joissa voi ihmetellä vaihtelevia metsämaisemia.

Polku vei upean kotkansiipikasvuston läpi. Kotkansiipi on eräs upeimpia suomalaisia kasveja, kertoi prof. Tigerstedt.

Pensasmagnolia kukki kauniisti vehreyden keskellä.

Pökkelö on jätetty pystyyn monimuotoisuuden takia.

Mustila on tunnettu alppiruusuistaan, joita on siellä kymmeniä lajeja. Poikkeuksellisen lämpimän toukokuun takia alppiruusujen kukinta oli enimmäkseen ohi.

100 vuoden kokemuksen perusteella kolme ulkomaista puulajia sopii hyvin Suomen olosuhteisiin. Suippo Serbian kuusi viihtyy kaupunkipuuna ja sopii hyvin myös joulukuuseksi. 

Toinen Suomessa menestyvä puulaji on Makedonian mänty, joka on kotoisin Kaakkois-Euroopasta kuten Serbian kuusikin.

Kolmas Suomessa menestyvä puu on Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva Douglaskuusi. Siitä saa kauniin punertavaa sahatavaraa, jota myydään nimellä Oregonin mänty (Oregon pine). Se oli aikoinaan erinomaista mastopuuta purjelaivoihin.

Mustilan juhlallisessa metsässä on metsäkirkko. Piispa on vihkinyt sen käyttöön ja sitä käytetään esimerkiksi hartaushetkiin ja häihin.

Metsäkirkon ikkunoista on upeat näkymät joka suuntaan.

Tunnin kävelyllä nähtiin myös juhlallinen suomalainen kuusikko.

Kouvolan Karjalaisilla kesäjuhlilla oli paljon väkeä (kuva Karjalan Liitto).
Skytillä oli oma tilaisuus, jossa parikymmentä henkeä keskusteli Skyttien DNA-tutkimuksesta ja Skytistä sisällissodassa.

Veijo Kare piti niin kiinnostavan esityksen sisällissodasta, että se on yleisön pyynnöstä saatu myös näille verkkosivuille. Näpäytä valokuvaa, niin voit kuunnella Veijon neliosaisen YouTube-luennon "Kare kertoo sisällissodasta".

(21.8.2018 AR)