Sukuseuran tarkoitus

Sukuseura Skytät ry. perustettiin vuonna 1981 selvittämään Karjalan kannaksen Skyttä -sukuhaarojen juuria, kehittämään sukututkimusta ja järjestämään yhteisiä tilaisuuksia. Skyttiä oli monissa Karjalan pitäjissä 1500-luvun lopulta lähtien.

Skyttä on ammattinimi, jolla kutsuttiin kruunun metsästäjiä, linnojen ampujia tai värvättyjä ratsumiehiä. Kaikki Skytät eivät siten ole sukua keskenään. Länsi-Suomessa Skyttiä oli jo 1200-luvulla, jonne he olivat tulleet Ruotsista ja alkuaan Saksasta.

Skyttä -nimi on esiintynyt monessa muodossa kuten Schütt, Skytt, Skytte, Kyttä, Kyttälä, Kyttäläinen. Nykyisin Skyttiä ja heidän jälkeläisiään asuu joka puolella Suomea.

Katso minuutin 
video sukuseurasta

Tiedätkö Skytistä sisällissodassa 1918?

Suomen sisällissota alkoi tammikuun lopussa sata vuotta sitten. Monet Karjalan kannaksen Skytät olivat tavalla tai toisella mukana, sillä sodan alkaessa suurin osa Karjalan kannaksesta jäi punaisten haltuun (Kartta: Wikipedia).

Yksi sodan ensimmäisistä taisteluista käytiin Kämärän asemalla, jonne Leninin lähettämä asejuna tuli Pietarista illalla 27.1.1918. Anton ja Otto Skytällä oli sekatavarakauppa Kämärän asemalla. Otto yritti auttaa valkoisia haavoittuneita, mutta joutui vangiksi Viipurin linnaan koko sodan ajaksi.

Antonin vaimo Matilda ja neljä pientä lasta olivat lähteneet evakkoon rauhallisempaan Skytän taloon Karhulassa, mutta Anton, joka ei halunnut jättää kauppaansa, joutui pakkotyöhön Terijoelle muuraamaan tiiliseiniä punaisten panssarijuniin. Kuvassa panssarijuna Säiniön asemalla 1918 (Kuva: Wikipedia).

Enemmän Kämärän tapahtumista ajankohtaista-artikkelissa.

Jos tiedät oman sukusi vaiheista sisällissodassa 1918, niin ota yhteyttä hallituksen jäseniin tai verkkomestariin. Suunnitelmissa on Skyttien sisällissota 1918 -teema Karjalaisten kesäjuhlilla Kouvolassa 15-17.6.2018 ja syksyllä 2018.

(29.1.2018)

Naisten työt Karhulassa

Hellin Lind, os. Sailola (s. 1924)  kertoo "Kyläojan takana" -sukuhistoriassa:

"Aamulla ensimmäiseksi mentiin navettaan. Päälle puettiin navettatakit. Tuvan hellassa  oli aamusta aikaisin tuli, niin että lypsylle lähtiessä saimme ämpärin kuumaa vettä, johon sitten navetalla lisättiin kylmää vettä. Ennen lypsyä lehmän utareet pestiin. Samalla pyyhittiin kyljetkin, jos ne olivat maatessa likaantuneet. (Kuva: Hilma Sairanen ja karjanhoitaja Mäkelän navetalla 1930-luvulla).

Lapsesta lähtien opettelimme kilteimpien lehmien lypsyä ja semmoisten lehmien, joilla oli hyvin käteen sopivat nännit. Maito siivilöitiin hinkkiin. Kesällä se jäähdytettiin kylmässä vedessä saavissa. Isännät veivät vuorotellen maidon meijeriin.

Lypsyn jälkeen annettiin väkirehut lehmille ruokintapöydissä oleviin kaukaloihin. Vesi tuli juoma-astioihin putkea pitkin. Viimeksi levitettiin pahnat makuualustaksi. Kesällä, lypsyn jälkeen, karja pääsi ulos laitumelle. Kesällä lypsettiin ulkonakin, ja silloin  me lapset olimme oteloimassa (huiskimassa kärpäset pois).

Heti lypsyn jälkeen oli kiire ruuanlaittoon. Aamulla syötiin ruoka ennenkuin aikuiset lähtivät ulkotöihin ja lapset kouluun. Ulko- ja metsätöihin lähteville miehille ja koululaisille laitettiin evääksi leivät ja maitopullo.

Ruokailun jälkeen olikin tuvan siivous. Usein puisteltiin kaikki matot. Lauantaisin pestiin lattiat hyvin. Lattian pesussa käytettiin usein santaa hankaamiseen. Erityisesti kynnykset täytyi hangata valkoiseksi, muuten sai mustan miehen."

Facebook välittää tietoa nopeasti

Sukuseura avasi Facebook-sivut vuonna 2014. Ne osoittautuivat heti hyödyllisiksi.

Yhteisön Facebook-sivua voi lukea kuten mitä tahansa verkkosivua. Skyttä-sivulle pääsette näpäyttämällä viereistä kuvaa.

Seuraava askel on rekisteröityminen Facebookiin ja oman Facebook-sivun avaaminen. Silloin saa käyttöön "Tykkää" -napin, jonka avulla pääsee seuraamaan toisten Facebook-sivujen kuulumisia.

Sukuseuran Facebook-kansikuvasta on tykännyt 173 henkilöä ja he saavat Skyttä-uutiset välittömästi omalle sivulleen. Tosi kätevää ja nopeaa. Lisäksi he voivat lähettää viestejä sekä kommentoida ja keskustella. 

Tykkääjien lisäksi sukuseuran Facebook-uutisia lukee yleensä 100-300 muutakin henkilöä. Ennätys on vuoden 2015 uutinen tarkastaja Usko-Bert Skytästä, jonka tavoitti 1288 henkilöä.

Facebook ja muut Skyttien sosiaalisen median sivustot esitellään verkkosivujen Sosiaalinen media -palstalla.

(21.5.2017)