Hiski-tietokannan mukaan Karjalassa on 1600-luvun lopulta vuoteen 1906 mennessä kastettu 1407 Skyttää.
Yli kymmenen Skyttää löytyy 14 Karjalan pitäjässä, eniten Viipurissa ja Viipurin pitäjässä, Jaakkimassa, Kivennavalla ja Hiitolassa. Karjalassa on siten vielä paljon Skyttiä, joiden suku ja sukuyhteydet ovat tutkimista vailla.
Skyttä (Skytt, Skytte…) -nimisten kastettujen lukumäärät Karjalan kunnissa HisKi -tietokannan mukaan (n. 1680-1906).
Toistaiseksi tiedetään, että Viipurin pitäjän Säiniön Skytät ja Johanneksen Skytät polveutuvat 1500-luvun lopulla Suurperolla eläneestä Lauri Skytästä.
Hiski-tietokannan mukaan nyky-Suomen alueella on vuoteen 1906 mennessä kastettu 606 Skyttää, siis vajaa puolet siitä mitä Karjalassa.
Skyttä (Skytt, Skytte…) -nimisten kastettujen lukumäärät Suomessa
HisKi -tietokannan mukaan (n. 1680-1906).
Eniten Skyttiä on ollut Hämeessa ja Länsi-Suomessa. Kanta-Suomen Skyttien sukulaisuutta keskenään tai Karjalan Skyttiin ei toistaiseksi ole selvitetty.
Sukulaisuus jatkuu muillakin sukunimillä
Avioituneiden tyttärien ja muiden nimenmuutosten kautta Skyttä-sukupuihin tulee paljon muitakin sukunimiä. Esimerkiksi Säiniöllä vuonna 1636 eläneellä Lauri Skytällä on sukuseuran sukutauluissa kaikkiaan 8450 jälkeläistä, joilla on 935 muutakin sukunimeä kuin Skyttä. Yleisimmät ovat Sassi, Uronen, Huotari, Kunttu ja Tikka.