Sukuseuran 30-vuotishistoriikki
30-vuotishistoriikki pdf-tiedostona
Sukuseuran perustaminen
Kyösti Skyttä kirjoittaa 8.12.1980: ”Tapasin viime syyskuun lopulla, olikohan se 28. päivä, Imatralla joukon nykyisiä ja entisiä Skyttiä; Yrjö Sateilan Joutsenosta, Martti ja Helge Martinpoika Skytän Imatralta sekä Kari-Pekka Laurinpoika Skytän, niinikään Imatralta, ja päätimme talven aikana tutkia, voisimmeko kesän kynnyksellä kokoontua jossakin ja perustaa sukuseuran.”
Kyösti Skyttä jatkaa 1.6.1981: ”Sukukokouksen pitämisestä nyt alkukesällä ei tullut mitään. Asian viipyminen johtuu siitä, että synnynnäisen sydänvikani vuoksi en jaksa tehdä paljon. Mutta juuri siitä syystä haluaisin, että sukuseura todella perustettaisiin ja että se ottaisi tehtäväkseen harrastukseni jjatkamisen.”
Ja sitten 5.10.1981 Kyösti Skyttä kirjoittaa: ”Olen varannut alustavasti Helsingin Käpylässä sijaitsevasta Karjalatalosta kokoustilan marraskuun 7. päiväksi klo 13 Skyttien sukuseuran perustamista varten. Ole hyvä ja merkitse päivä heti kalenteriisi, ettei pääse unohtumaan.”
Perustamiskokous Karjalatalolla 7.11.1981.
Ja niin sukuseura perustettiin 7.11.1981. Sukuseuran ensimmäisessä jäsenkirjeessä seuran ensimmäinen sihteerio Sinikka Taskinenkirjoittaa mm. seuraavaa: ”Kiitos teille kaikille, että sukuseuramme perustava kokous Helsingin Karjalatalolla onnistui yli odotusten. Seuraamme liitrtyi 99 jäsentä, joista 39 perhejäsentä.” Ja Sinikka jatkaa: ”Ja nyt tärkeämpiin asioihin eli tulevaan toimintaan. Seuramme toimii aktiivisesti ja sen jäsenet ovat aktiivisia.”
Sukuseuran puheenjohtajaksi valittiin luonnollisesti Kyösti Skyttä ja sihteeriksi Sinikka Taskinen. Muiksi hallituksen jäseniksi valittiin Arja Piironen, Rauha Santero, Eeva Lehtimäki, Matti Pekarila ja Lauri Reunala. Sukuseuran toiminta käynnistyi aktiivisesti mm. laatimalla sukuseuran säännöt ja käynnistämällä sukututkimusta. Mutta jo syksyllä 1982 sukuseuraa kohtasi peruuttamaton menetys; kirjailija Kyösti Skyttä oli kuollut 11.10.1982.
Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Pentti Skyttä ja myös sihteeri vaihtui, uudeksi sihteeriksi valittiin Tiina Skyttä. Pikku hiljaa sukuseuran toiminta vakiintui ja säännöt hyväksyttiin yhdistysrekisteriin 1.10.1984. Sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena on Skyttien suvun yhteenliittymänä:
– koota piiriinsä isän tai äidin puolelta Skyttien sukuun kuuluvat tai avioliiton kautta siihen liittyneet henkilöt,
– pyrkiä selvittämään suvun vaiheita ja historiaa,
– järjestää sukupäiviä, yhteisiä kokouksia ja erilaisia retkiä ja muita sen toimintaan liittyviä vastaavanlaisia tilaisuuksia,
– sekä harjoittaa yhdistyksen päämäärää edistävää julkaisutoimintaa.
Sukututkimusta
Kyösti Skyttä oli jo ennen sukuseuran perustamista kerännyt tietoja omasta sukuhaarastaan ja yleensä Skyttä-nimisistä henkilöistä. Hän sai pian selville, että Skytät olivat laajalle levinneet ja heitä oli ollut Viipurin maalaiskunnassa, Johanneksessa, Jääskessä, Joutsenossa, Antreassa, Kirvussa, Hiitolassa, Kurkijoella, Rautjärvellä, Raudussa, Räisälässä, Muolaassa, Kivennavalla, Jaakkimassa ja Valkealassa. Tämä sukuseura keskittyi viiteen sukuhaaraan.
Sukuseura jatkoi aktiivisesti sukututkimustoimintaa ja palkkasikin sukututkija Heljä Pullin tutkimaan Skyttien ensivaiheita. Myöhemmin myös Kalevi Sassi ja Aarre Läntinen ovat tehneet aktiivista Skyttä-suvun tutkimusta.
Mutta varsinaisen suurtyön tekivät sitten Tuula Lind ja Maija-Liisa Pitkänen osana Karhulan sukuhaaran sukukirjaa. Varsinkin Tuula Lind on tehnyt ansiokasta sukututkimusta tutkimalla Skyttä-nimen alkuperää ja sen esiintymistä Karjalan Kannaksella. Voidaan sanoa, että tähän mennessä tehty tutkimustyöaineisto on koottuna sukukirjan ”Kyläojan takana” alkuosaan.
Sukuseuran hallitus jatkaa edelleen sukututkimustoimintaa keräämällä tietoa ja valokuvia. Sukuseuran sukututkija on Martti Skyttä.
Sukuseura toimii
Kesäkokoukset
Imatra 1983
Sukuseuran ensimmäinen kesäkokous pidettiin Ukonsalmen Kartanohotellissa Ruokolahdella. Kesäjuhlassa oli monenlaista ohjelmaa ja paikalla oli 90 seuran jäsentä.
Hämeenlinna 1985
Parantalan tila 1987
Mukkula / Lahti 1989
Messilä / Lahti 1991
Ikaalinen 1993
Hartola 1995
Muurame 1997
Terijoki 1999
Lohja 2001
Viipuri 2003
Järvenpää 2005
Merkittävä Karhulan sukukirjan julkistamistilaisuus
Rajajoki 2008
Laukon kartano 2009
Vantaa 2010
Ensimmäinen syyskokous
Juhlakokoukset
5-vuotisjuhla 4.10.1986 Karjalatalossa
Juhlassa oli tarjolla perinteistä karjalaista ruokaa; karjalanpiirakoita ja karjalanpaistia. Heljä Pulli piti esitelmän aiheesta ”Viipurin pitäjän Skyttiä ja vähän muitakin”. Läsnä oli 40 seuran jäsentä.
10-vuotisjuhla 30.11.1991 Puotilan kartanossa
Juhlassa oli monenlaista ohjelmaa ja sukuseuran ajankohtaiskatsaus. Paikalla oli 37 seuran jäsentä.
15-vuotisjuhla 7.6.1997 Muuramessa
Juhla pidettiin Vanhassa Kievarissa ja paikalla oli yli 40 jäsentä. Kalevi Sassi alusti Skytän suvun ensimmäisistä vaiheista. Tuula Lind kertoi ensimmäisen sukukirjan valmisteluista.
20-vuotisjuhla 17.6.2001 Lohjalla
Juhla alkoi jumalanpalveluksella Pyhän Laurin kirkossa. Metsola-salissa oli ruokailua ja itse juhlassa taitavaa kanteleensoittoa, esitys sukuseuran 20–vuotistaipaleelta ja tilannekatsaus sukukirjan valmistelusta. Juhlan jälkeen oli kiertokäynti Vironperällä, jossa oppaana oli itse Kaarina Virolainen.
25-vuotisjuhla 29.10.2006 Karjalatalossa
Juhlapäivä alkoi hallituksen käynnillä Kyösti Skytän haudalla. Jumalanpalvelus oli Käpylän kirkossa. Itse juhlassa juontajana oli sanaseppo Antti Skyttä. Juhlassa oli monenlaista ohjelmaa ja ensimmäistä kertaa palkittiin sukuseuran aktiiveja ansiomitaleilla, jotka luovutti Sukuseurojen keskusliiton puheenjohtaja. Juhlasta on oma kirjoitus sukuseuran verkkosivuilla.
30-vuotisjuhla pidettiin 29.10.2011 Helsingissä hotelli Arthurin juhlatiloissa
Juhlasta on oma kirjoitus kuvineen sukuseuran verkkosivuilla.
Vuosikokoukset
Vuosikokouksia on pidetty joka vuosi syksyllä.
Kotiseutumatkat
Sukuseura on tehnyt neljä kotiseutumatkaa Karjalaan ja matkan Tarttoon. Sukuseuran verkkosivuilla on valokuvia ja muisteloita kotiseutumatkoilta.
Ensimmäinen matka vuonna 1984
– Risteily Viipuriin.
– Kohteena olivat sukuhaarojen tutut maisemat.
– Verkkosivuilla on mm. Maija Tuomisenmatkakertomus.
– Matkalla löytyi mm. Skytän kantatila.
– Verkkosivuilla on valokuvia ja kertomus matkasta.
– Kävimme myös Pietarissa ja Kronstadtin linnoitussaarella.
– Verkkosivuilla löytyy yhteenveto valokuvineen.
Käynti Tartossa mm. Johan Skyten muistomerkillä.
– Verkkosivuilla löytyy kuvallinen matkakertomus.
Sukuseuran vastuulliset ja ansioituneet
Puheenjohtajat
Kyösti Skyttä vuosina 1981-1982
Lauri Reunala vuonna 1982
Pentti Skyttä vuosina 1983-1985
Yrjö Skyttä vuosina 1986-1988
Matti Pekarila vuosina 1989-1990
Väinö Skyttä vuonna 1991
Eino Skyttä vuosina 1992-1997
Aarne Reunala vuosina 1998-2006
Jukka Skyttä vuodesta 2007-
Sihteerit
Sinikka Taskinen
Tiina Skyttä
Eija Skyttä
Sirkka Mäki
Jukka Skyttä
Hanna Luolaja
Puheenjohtaja käyttää nuijaa, joka on saatu lahjoituksena Anneli Niukkaselta. Nuija on valmistettu fregatti Nikolain tykkilavetin tammesta. Fregatti Nikolai upposi Ruotsinsalmen taistelussa vuonna 1790. nuija on siis yli 200 vuotta vanhaa, meren pohjassa maannutta tammea.
Hallituksen jäsenet
Ensimmäinen hallitus
Kyösti Skyttä puheenjohtaja
Sinikka Taskinen sihteeri
Eeva Lehtimäki
Matti Pekarila
Arja Piironen
Lauri Reunala
Rauha Santero
Hallitusvuosia eniten
Kaarina Palenius 27 vuotta
Antti Pekarila 22 vuotta
Aarne Reunala 18 vuotta
Jukka Skyttä 15 vuotta
Pentti Skyttä 15 vuotta
Nykyinen hallitus
Jukka Skyttä puheenjohtaja
Martti Skyttä varapuheenjohtaja
Antti Pekarila
Aarne Reunala
Matti Skyttä
Leena Taimela-Helenius
———————————-
Tapani Skyttä rahastonhoitaja
Hanna Luolaja sihteeri
Ansiomerkkien saajat
Juhlakokouksessa Karjalatalolla 29.10.2006 palkittiin Sukuseurojen Keskusliiton ansiomitaleilla seuraavat sukuseuratoiminnassa ansioituneet:
Hopeinen ansiomitali
Kaarina Palenius
Antti Pekarila
Pentti Skyttä
Pronssinen ansiomitali
Aarne Reunala
Jukka Skyttä
Martti Skyttä
Väinö Skyttä
Lisäksi Sukuseurojen Keskusliitto luovutti sukuseuralle Keskusliiton pöytästandaarin.
Sukuseuran 30-vuotisjuhlassa 29.10.2011 Helsingissä palkittiin Sukuseurojen Keskusliiton ansiomitaleilla seuraavat sukuseuratoiminnassa ansioituneet:
Kultainen ansiomitali
Aarne Reunala
Pronssinen ansiomitali
Tapani Skyttä
Kunniajäsenet
Sukuseuran ensimmäiseksi kunniajäseneksi kutsuttiiin 28.6.2009 Laukon kartanon kesäkokouksessa Väinö Skyttä. Hän on pitkäaikainen jäsen ja hänellä on kokemusta myös hallitustyöskentelystä. Hän on aktiivinen sukuseuratoiminnassa ja on seuralle ikäänkuin kentän ääni.
Sukuseuran kunniajäseniksi kutsuttiin 29.10.2011 seuran 30-vuotisjuhlassa ensimmäisen sukukirjan, sukuhistoria ”Kyläojan takana” kirjoittaneet Tuula Lind ja Maija-Liisa Pitkänen.
Etappeja sukuseuran taipaleelta
Sukuhistoria ”Kyläojan takana”
Sukuseura Skytät ry:hyn kuuluva Skytän sukuseura julkisti Järvenpäässä 27.8.2005 sukuhistoriansa ”Kyläojan takana”. Se käsittelee Karjalan kannakselta kotoisin olevaa Skytän sukua 1500-luvulta 2000-luvulle. Kerronnan taustana on Suomen historia sekä paikallishistoria.
Kirjan alkuosassa ”Karhulan Skyttien juuret” esitellään Skyttä-nimen alkuperää ja sen esiintymistä Karjalan kannaksella sekä paneudutaan Johanneksen pitäjän Karhulan kylään ja sen kehitykseen aikavälillä 1500-1870. Osan on koonnut ja kirjoittanut valtiot.maist. Tuula Lind.
Kirjan jälkimmäisessä osassa ”Skytän Taavetti ja hänen jälkipolvensa” kerrotaan elämästä Johanneksen Karhulassa ja Kuolemajärven Kämärällä v. 1850-1944. Koska vuosien 1939-1944 sota riehui suvunkin mailla, kirjassa käsitellään mm. Marjapellonmäen ja Viipurinlahden taisteluita talvisodassa sekä Karhulan taisteluita jatkosodassa. Tämän osan on koonnut ja kirjoittanut fil.maist. Maija-Liisa Pitkänen.
Kirjassa näkyy suvun vuosisatoja jatkunut tapa tehdä yhteistyötä – mm. kirjoittajia ja kertojia on yli neljäkymmentä. Lämminhenkisessä julkistustilaisuudessa muistettiin kaikkia kirjan tekemiseen osallistuneita – eläviä ja edesmenneitä. Kahden sukuseuran toimesta kukitetut Tuula Lind ja Maija-Liisa Pitkänen esittelivät teoksensa, josta keskusteltiin vilkkaasti sukuhistorian julkistustilaisuudessa.
Verkkosivut
Sukuseuran uudet verkkosivut otettiin käyttöön 22.5.2010. Sivut on toteutettu Joomla!-julkaisujärjestelmällä, joka mahdollistaa sivujen täydentämisen ja kehittämisen sukuseuran omana työnä. Sivujen teknisestä toteutuksesta vastasi Nagre Media. Sivujen verkkomestari on Aarne Reunala. Sivujen osoite on www.skytat.fi.
Sukuseuran verkkosivut koostuvat kuudesta osiosta: Sukuseuran tarkoitus, Seuran toiminta ja erityisesti ajankohtaista, Kannaksen sukuhaarat, Yhteystiedot, Skytät Suomessa ja Sivut jäsenille.
Sähköinen arkisto
Sukuseuran sähköinen arkisto valmistui myös vuonna 2010. Arkistossa on sukuseuran vuosikokouspöytäkirjat ja toimintakertomukset vuodesta 1982 lähtien. Samoin siellä on hallituksen kokousmuistioita ja seuran jäsentiedotteet. Arkisto löytyy verkkosivujen ”Sivut jäsenille”-sivuilta.
(20.1.2012)